Sipi Kumpula (1887–19. tammikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen kanttori-urkuri ja säveltäjä. Hän syntyi Kuusamon Käylän kylässä ja päätyi kotitilaltaan ensin Ouluun räätälin ammatin opintoihin. Kumpulan elämän keskeisenä sisältönä oli kuitenkin urkumusiikki. Helsingin Lukkari- ja urkurikoulun käytyään hän päätyikin monen mutkan kautta Helsingin Lähetyskirkkoon kanttori-urkuriksi. Tätä ennen hän oli toiminut kanttorin virassa muun muassa Kannuksessa ja Hyvinkäällä. Urkurin taitojaan Kumpula kehitti vielä 1930-luvun alussa Helsingin Konservatoriossa Elis Mårtensonin opissa. Mårtenson kannusti Kumpulaa kehittämään myös sävellystaitojaan.

Kumpula kirjoitti urkusävellysten lisäksi useita lauluja. Hänen kantaattinsa ”Kautta kärsimysten voittoon” valmistui vuonna 1929. Kantaatin nuotteja ei ole tähän päivään mennessä löytynyt. Laulu ”Bön” (Rukous) sai kolmannen palkinnon Suomen ruotsalaisen kirkkolauluvaliokunnan järjestämässä sävellyskilpailussa 1931. Kumpula julkaisi elämänsä aikana myös kaksi pianoteosta: Lied Ohne Worthe 1911 ja Marche funèbre 1924.