Fredrik Eimele syntyi Vaasassa 28. syyskuuta 1804 ja kuoli Tukholmassa 24. tammikuuta 1871. Hän oli filologi, musiikkitutkija ja säveltäjä. Hän opiskeli Turun kuninkaallisessa akatemiassa, missä hän osallistui musiikkiseuran toimintaan ja jatkoi opintojaan Tartossa ja Pietarissa. Palattuaan Suomeen vuonna 1834 hän etsi työtä musiikinopettajana Helsingin yliopistosta. Kun työ ei toteutunut, Eimele muutti Ruotsiin, jossa hän työskenteli pääasiassa kielenopettajana, ensin Tukholmassa. Sitten hänestä tuli nykykielien opettaja Boråsissa vuosina 1856-1870.