Aarre Merikanto (29. kesäkuuta 1893 Helsinki–28. syyskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä. Hän oli Liisa Häyrysen ja säveltäjä Oskar Merikannon poika. Hän on Einojuhani Rautavaaran ja Jean Sibeliuksen ohella merkittävimpiä suomalaisia säveltäjiä.

Aarre Merikanto opiskeli musiikkia Helsingissä 1911, Leipzigin konservatoriossa Max Regerin johdolla (1912–1914) ja Moskovassa (1916–1917). Hän koetti oopperan säveltämistä ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana. Tuloksena oli yksinäytöksinen, Jalmari Finnen librettoon sävelletty ooppera Helena, joka valmistui alkuvuodesta 1912. Hänen varhaisimmat sävellyksensä olivat romanttisia, mutta 1920-luvulla hän kehitti oman modernistisen tyylinsä. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948. Vuodesta 1951 kuolemaansa saakka Merikanto toimi sävellyksen professorina Sibelius-Akatemiassa, jossa hänen oppilaitaan olivat mm. Einojuhani Rautavaara, Ilkka Kuusisto, Aulis Sallinen, Usko Meriläinen, Jaakko Linjama ja Paavo Heininen. Vuonna 1957 Merikanto kuuli ensimmäistä vuosina 1920–1922 säveltämäänsä oopperaa Juha esitettävän, kun sen kolmas näytös soitettiin radiossa vuonna 1957. Ensimmäinen ja toinen näytös soitettiin radiossa vuonna 1958, pari kuukautta säveltäjän kuoleman jälkeen. Merikannolla oli todettu keuhkosyöpä kesällä 1957, ja hän kuoli sairauteensa syyskuussa 1958.