Mielck, Ernst (1877–1899)

Mielck syntyi Viipurissa vuonna 1877 saksalaiseen kauppiassukuun. Hän alkoi opiskella pianon soittoa 10-vuotiaana Albert Tietzen johdolla. Opiskelu viivästyi nuoren Mielckin huonon terveydentilan takia. Vuonna 1891 Mielck lähetettiin Berliiniin opiskelemaan musiikkia. Häntä opetti muun muassa Max Bruch. Mielck viipyi Berliinissä viisi vuotta ennen kuin palasi Suomeen vuonna 1896. Mielck kuoli tuberkuloosiin Locarnossa, Sveitsissä 22. lokakuuta 1899, Italian rajan tuntumassa, jonne oli vetäytynyt parantamaan keuhkotautiaan.

Mielckin koko sävellystuotanto syntyi vain neljässä vuodessa. Suuri osa tätä tuotantoa on kamarimusiikkia, kuten jousikvintetto, jousikvartetto, muutamat yksinlaulut (esimerkiksi “Heimath“) sekä pianoteokset (esimerkiksi “Sarabande“). Hän sävelsi myös yhden sinfonian, “Satu-sinfonian“, vuonna 1897. Muihin teoksiin kuuluvat Suomalainen sarja (1899), alkusoitto Macbethiin (1895), Dramaattinen alkusoitto (1897), konserttikappaleet sekä pianolle että viululle ja kaksi suurta vokaaliteosta.

Mielckin musiikki sai kriitikoilta kiitosta, mutta häntä moitittiin sävelkielestä, joka oli jäänyt ajastaan jälkeen. Teoksissaan Mielck osoitti harvinaista kypsyyttä ikäänsä nähden.

Myöhemmin Mielckin musiikillinen testamentti jäi unholaan uuden sinfonikon ja kansallissäveltäjän Jean Sibeliuksen astuttua parrasvaloihin 1899. Toisin kuin Sibelius, Mielck oli konservatiivi eikä osallistunut musiikillaan kansallisiin ja poliittisiin kamppailuihin tsaarinvaltaa vastaan.