Madetoja, Leevi (1887 - 1947)

Leevi Antti Madetoja (17. helmikuuta 1887 Oulu – 6. lokakuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja.

Suomessa Madetoja on klassisen musiikin suuria säveltäjänimiä. Hänellä on keskeinen asema Jean Sibeliuksen jälkeisessä suomalaisessa musiikissa sukupolvensa ehkä hienoimpana myöhäisromantikkona. Madetojan musiikille on leimallista tietty kahtalaisuus. Yhtäältä siinä on selvä suomalaiskansallinen sävy, jollaiseksi koetaan hänen musiikkinsa usein melankolinen pohjavire. Toisaalta siinä on ranskalaiseksi miellettyä hienostuneisuutta ja jopa eleganssia.

Jean Sibelius ilmeisesti arvosti Madetojaa eniten itsensä jälkeen tulleista suomalaisista myöhäisromantikoista. Hän kuului Sibeliuksen harvoihin yksityisiin sävellysoppilaisiin. Madetojalla oli myös koulukuntaa luova vaikutus. Ruotsalainen musiikkihistorioitsija Bo Wallner on puhunut monista 1930-luvulla debytoineista suomalaisista säveltäjistä jälkimadetojalaisuuden edustajina.

Madetojan musiikissa suomalaiseen syvämietteisyyteen yhdistyy onnistuneesti ranskalainen kuulaus ja soinnin hienostuneisuus. Madetojan teoksissa ei useimmiten ole näyttäviä ulkoisia eleitä, mutta ne luovat oman persoonallisen, kauniin ja hienosyisen sisäisen maailmansa. Säveltäjä aloitti kansallisromantikkona, mutta ammensi musiikkiinsa pian vaikutteita nykytaidemusiikista ja pohjalaisesta musiikkikielestä. Psykologinen ote musiikilliseen kerrontaan kuvastuu useissa teoksissa, kuten Kuoleman puutarha (op. 41), oopperassa Juha (op. 74) ja baletissa Okon Fuoko (op. 58).[4]

Henkisistä asioista kiinnostunut Madetoja sävelsi myös laulun Mestarin jalkain juuressa intialaisen filosofin, Krishnamurtin tekstiin. Vuoden 1987 virsikirjassa Madetojan sävellyksiä ovat virret 142 ja 626. Hänen tunnettuihin hengellisiin sävellyksiinsä kuuluvat myös laulu Kotihin mielin Hilja Haahden runoon ja joululaulu Arkihuolesi kaikki heitä Alpo Noposen runoon. Viimeksi mainittua sävellystään Madetoja piti itse niin onnistuneena, että hän ehdotti sitä itse jopa virreksi, tosin virsikirjassa jo olleen ruotsalaisen virren sanoin.

Lataa Madetoja, Leevi (1887 - 1947) katalogi »